maanantai 16. syyskuuta 2019

Storytime! Elämäni miehet aakkosina! Live-miehet ja virtuaalimiehet, sekä mielikuvituspoikaystävät! Ja paljon muita!

Jonnalla oli jo aikoja sitten älyttömän kiinnostava postaus - Elämäni miehet aakkosina, jonka ideana nappasin itselleni oitis. Pitäähän miehetkin laittaa aakkosjärjestykseen! Oli muuten aika työläs homma löytää joka kohtaan jotakin ja toisaalta samankirjaimisia heppuja tuppasi olemaan useampi, niin piti suorittaa arvovalintoja. Sanottakoon suoraan, että suurta osaa näistä tyypeistä en ole tietenkään koskaan tavannut, mutta ainakin jollain virtuaalisella tasolla he ovat olleet osa elämääni - hyvässä tai pahassa, yleensä hyvässä. En  päässyt  kaikkien kirjaimen osalta ihan  maaliin saakka, mutta yritin kuitenkin. Ja kuka niitä kaikkia miehiä edes jaksaa muistaa...?!

A – Alpo.  Hän oli kirjanpidon opettajani Turun kauppaopistossa 1980-luvun alkupuoliskolla. Oi, niitä aikoja. Alpo oli kerrassaan erinomainen opettaja, joka sai jopa minun kovaan kallooni iskostettua debit-kredit -osaamista. Hän oli erittäin vaativa, mutta reilu opettaja. Alpolla oli aina tapana sanoa, että vuorokaudessa on 24 tuntia aikaa tehdä töitä eli ei mitään selityksiä, jos oli jäänyt kotitehtävät tekemättä. Kyllä jämpti on näin!

B – Buster. Buster Keaton oli amerikkalainen mykkäfilmien vakavailmeinen koomikkonäyttelijä. Hänen elokuviaan tuli katsottua lapsuudessa ja nuoruudessa aika paljon. Pidän Buster Keatonista paljon enemmän kuin Charlie Chaplinista, joka oli aina potkimassa kanssaihmisiä takalistoon ja heittämässä kermakakkuja kasvoille. Tylsä tyyppi. Busterin komiikka oli hyväntahtoisempaa, ei toisia vahingoittavaa tai ilkeää. Buster Keaton oli myös fyysisesti lahjakas ja teki tietääkseni itse omat stuntinsa. Hänen elokuvissaan onkin monenlaisia täpäriä, mutta koomisia tilanteita, joista Buster selviytyy kuin ihmeen kaupalla.

C – Clint Eastwood. Katsoin nuorempana paljon Clint Eastwoodin tähdittämiä leffoja. Hän esitti aina jäyhää, karskia, suoraluonteista ja vaiteliasta hahmoa, yleensä lännen-, rikos- tai jännityselokuvissa. Hänen roolihahmoissaan on jotain kiehtovaa ja miehekästä, vaikkei hänen yksityisminänsä näin vanhemmalla iällä meikäläistä enää niin miellytäkään.  Clintin roolihahmon suuhun sopivat nasevat one-liner, kuten Dirty Harryn "Do you feel lucky, punk?"

D – Daavid. Olin lapsena hyvin uskonnollinen (olen toki vieläkin) ja monet Raamatun kertomukset tekivät suuren vaikutuksen ja yksi niistä oli Vanhan testamentin 1. Samuelin kirjasta löytyvä kertomus Daavidista ja Goljatista. Tarinan opetushan on, että pieni voi voittaa ison ja ylivoimaiselta tuntuvan, jos on rohkea, valmistautuu hyvin ja luottaa Jumalaan.

Kuvahaun tulos haulle buster keaton
Buster Keaton - kuva lainattu täältä

E –  Emppu (Ari) ja Esko-Petteri (Pete) olivat pikkuisia hoitolapsiani, kun nuorena tyttönä toimin usein lapsenlikkana tutuille perheille. Emppu ja Pete olivat eri perheistä, mutta keskenään perhetuttuja. Molemmat pojat olivat todella suloisia ja kilttejä. Olin erittäin ylpeä, kun sain hoitaa heitä. Empulla ja Petellä oli tietysti sisaruksia, joita myös hoidin, mutta he kaksi valikoituivat tähän nimiensä takia. Lapsenlikkana tienasin ihan kivasti taskurahaa ja sain viettää aikaa perheiden näteissä kodeissa.

F – Faarao?  Hahhah, just joo! 

G – Garfunkel, Arthur - ja tietenkin Paul Simon. Kuuntelin  nuorena 70-luvulla paljon Simon & Garfunkel -duon musiikkia. Osasin jossain vaiheessa ulkoa monet heidän lauluistaan. Kuuntelin naapurissa parivaljakon musiikkia lp-levyltä iltaisin, kun olin lapsenvahtina ja laittanut tenavat nukkumaan.  Meillä kotona ei tietenkään ollut mitään levysoitinta, eikä levyjä. Simonin & Garfunkelin upeasti yhteen sointuvat äänet, kauniit sanoitukset ja melodinen musiikki tekivät suuren vaikutuksen. 

H – Hercule eli Hercule Poirot. Rakastan brittiläisiä, vanhan ajan salapoliisisarjoja, joita onneksi vieläkin tulee televisiosta tasaiseen tahtiin, mitä en ihmettele yhtään, ovathan ne ihan kulttiklassikoita. Menneenä kesänä katselin vanhoja Hercule Poirot -elokuvia Yle Areenasta. Hercule Poirot on tyyppinä todella mainio, kuten myös häntä näyttelevä David Suchet, jota parempaa Poirotia ei voisi kuvitellakaan.

I – Ingemar. Ingemar Stenmark, ruotsalainen alppihiihtosuuruus 1970-80 -luvuilta oli myös suuri idolini, kun olin koulutyttö. Olin aivan lääpälläni häneen. Vaikka en urheilusta ollut silloinkaan erityisen kiinnostunut, Ingemarin (omaan silmääni) hyvä ulkonäkö, ujo miehekkyys ja vaatimaton tähteys vetosivat silloin minuun aivan täysillä.

Ingemar Stenmark - kuva lainattu täältä.

J – Jukka-Pekka oli kouluaikainen suuri etäihastukseni. Hän kävi samaa koulua ja oli minua vuotta ylemmällä luokalla. Kirjoitin hänestä varmaan monta sataa sivua päiväkirjoihini, ja voisipa sanoa, että kirjoitin melkein pelkästään hänestä vuosikausia. Myöhemmin lukiessani noita sepustuksia (itseasiassa pitkäpiimäisiä vuodatuksia) ihmettelen suunnattomasti miten uppoutunut olin tähän yhteen henkilöön, suorastaan maanisen fiksoitunut, että jaksoin ruotia päiväkirjan sivuilla hänen ihanuutta vuosikausia uskaltamatta koskaan live-elämässä lähestyä häntä. Eikä tyypillä itsellään tietenkään ollut mitään hajua, että olen hänestä ihan sekaisin. Voi, sitä nuoruuden sekopäisyyttä. 

K – Kris, koirani entisessä elämässäni. Pieni ja tarmokas kääpiöpinseripoika, joka oli luonteeltaan aika säikky, mutta omana persoonanaan ja ominaislaatuineen erittäin valloittava tapaus ja ”oman tiensä vahva kulkija”. Reppana säikähti omaa pieruaankin.

L  – Late Lammas. Juu, kuulkaas, en keksi ällän kohdalle mitään muuta, säälittävää. Pitää tyytyä lampaaseen tässä kohtaa. Katselin aikoinaan tv:stä usein brittiläistä Late Lammas -animaatiosarjaa (engl. Shaun the Sheep). Se tuntui silloin aikoinaan älyttömän hyvältä, ja olihan siinä omat nasevuutensa. Taisin jopa kuulua johonkin Late Lammas -faniryhmäänkin. Voi hyvä tavaton!

M –  Mr. Darcy. Jane Austenin henkilöhahmo Ylpeys ja ennakkoluulo -kirjasta ja nimenomaan tv-sarjasta ainoa, oikea Mr. Darcy eli näyttelijä Colin Firth. Tartteeko perusteella enempää? No, sitähän minäkin!

N – Niilo oli äitini isä. Niilo oli syntynyt vuonna 1886 ja hän kuoli 1976. Niilo oli jo nuori mies silloin, kun Suomi itsenäistyi ja hän vuosikymmenten saatossa koki sekä kansalaissodan että toisen maailmansodan. Aika hurja perspektiivi ja elämänkaari. Niilo oli erittäin mielenkiintoinen persoona, josta riittäisi paljon enemmänkin kerrottavaa kuin pelkkä aakkonen, mutta jätän nyt pidemmät tarinat silleensä.

O – ottoveli. Kun olin hyvin pieni perheessäni eli myös adoptioveljeni, joka oli minulle silloin hyvin tärkeä ja läheinen. Sittemmin tapahtui asioita, joiden johdosta hän palasi biologisen äitinsä luo takaisin. En lapsena voinut asiaa tietenkään ymmärtää. Elämä on arvaamatonta.

Real-Life Mr. Darcy Not Colin Firth
Mr. Darcy - kuva lainattu täältä.

P – Pappa. Isä. Lapsena koin isäni aika etäiseksi, ankaraksi ja pelottavaksikin. Vasta aikuisiällä – liian myöhään opin tuntemaan toisenlaisen isän. Isäni sairasti viimeiset vuodet Alzheimerin tautia ja sen myötä tapahtui eräänlaista lähentymistä, vaikka hän sairautensa vuoksi oli usein muissa maailmoissa, mutta jonkinlainen syvempi ja lämpimämpi kontakti vallitsi kuitenkin hänen viimeiset elinvuotensa niin paradoksaaliselta kuin se tuntuukin.

Q – Ei tule mitään mieleen tästä.

R – Raimo. Erittäin hyvä työkaverini 1990-luvulla. Hänestä tuli myös erittäin hyvä ystävä ja hengailimme keskenämme paljon vapaa-ajallakin ilman mitään seurustelusuhdetta. Kerran niinkin. Raimo oli hauska ja hurtin huumorin omaava mies, joka oli kokenut aika kovia juttuja nuoruudessaan, mutta hän oli kuitenkin pysynyt ihailtavan elämäniloisena ja pärjäävänä ihmisenä. Hän muutti sittemmin toiselle puolelle Suomea ja yhteydenpito hiipui vuosien varrella.

S – Vanhemman poikani nimi alkaa tällä kirjaimella. Tämä pienenä pieni mies ja isompana isompi mies on antanut elämääni paljon iloa, uuden oppimista, onnea ja ihania muistoja. Fyysinen läheisyys on pitkän välimatkan vuoksi liian vähäistä, mutta henkinen side ei katkea koskaan. On aina suuri ilo, kun hän tulee käymään koti-Suomessa.

T – Nuoremman poikani nimi alkaa tällä kirjaimella. Rauhallinen, järkevä, huumorintajuinen nuori mies on niin ikään tuonut paljon onnea elämääni. Sanat eivät riitä kertomaan, miten paljon rakastan molempia poikiani, elämäni ainoita, todellisia miehiä.

U – Passaan u:n suosiolla. Ei mitään muistikuvaa.

V – Veikko oli esimieheni eräällä työpaikallani 1990-luvulla. Hän oli myös ko. yrityksen omistaja ja ilmiselvä patruunatyyppinen johtaja. Hän oli erittäin vaativa työnantaja ja johtaja, mutta myös erittäin huolehtivainen työntekijöistään. Monet pelkäsivät Veikkoa hänen tiukan ja helposti räjähtävän luonteensa vuoksi, mutta itse tulin hänen kanssaan aina hyvin juttuun, minkä luulen johtuneen kiltteydestäni ja nöyryydestäni. Olin aina rehellinen muun muassa tekemieni virheiden suhteen, ja sitä Veikko arvosti. Hänen yksi tunnuslauseitaan oli ”Ei mitään selityksiä!”. Jos työntekijä mokasi, oli parempi mennä se heti tunnustamaan, jolloin Veikko suhtautui asiaan paljon myötämielisemmin kuin salailuun ja peittelyyn, joista hän kuitenkin aina pääsi jyvälle ennen tai myöhemmin, ja silloin sai kyllä kuulla kunniansa. Veikko oli ankara, mutta myös reilu.

W – Wimsey. Lordi Peter Wimsey on brittiläisen dekkarikirjailijan Dorothy L. Sayersin kirjojen päähenkilö, harrastelijasalapoliisi. Peter Wimsey -kirjat on kirjoitettu 1930-luvulla ja kuuluvat oman genrensä parhaimmistoon. Ne ovat Agatha Christien Hercule Poirot -kirjojen hengenheimolaisia. Lordi Peter on kuvattu hyvin perienglantilaiseksi aristokraatiksi, joka ratkoo rikoksia yleensä jossain kartanomiljöössä, kuinkas muuten. Lordi Peter Wimseyn salapoliisitarinoista on tehty tv-sarja, jota esitettiin meilläkin joskus 1970-luvulla.

X – Xander Berkeley. No, nyt tulee oikein aasinsiltojen aasinsilta. Tykkäsin aikoinaan kovasti rikossarjasta Mentalist, jonka päähenkilö oli yliluonnollisia kykyjä omaava Patrick Jane (näyttelijä Simon Baker). Patrick Jane oli entinen meedio-huijari, joka sittemmin erinäisten vaiheiden kautta päätyi poliisin neuvonantajaksi loistavan päättelykykynsä ansiosta. Hänen päävastustajansa oli Red John -niminen sarjamurhaaja, joka oli murhannut myös Patrickin perheen. Tätä Red Johnia esitti Xander Berkeley -niminen näyttelijä, joka näytteli aikoinaan myös tv-sarjassa 24. Ihan pätevä X-löytö, eikö vaan?! Mutta miten tämä liittyy elämäni miehiin? No, ei kai mitenkään, mutta tykkäsin tv-sarjasta, jossa näytteli X:llä alkavan etunimen omaava henkilö. 

Elämäni - kaikkeni.

Y – Ei säteile tähänkään mitään.

Z – Zeus, heh. Vähän hassua laittaa tähän kreikkalaisen mytologian ylijumala, mutta muistan lapsena katsoneeni televisiosta sarjaa Odysseuksen harharetkistä, mikä vaikutti minuun erittäin syvästi ja muistan vieläkin miten säväyttävä ko. tv-sarja oli. Kreikan mytologian jumalathan olivat ihmisen kaltaisia ja inhimillisiä luoteenpiirteitäkin omaavia hahmoja, ja siten ne tulivat sarjan edetessä tutuiksi ja läheisiksi. 

Å – Åke Lindman. Lapsena katsottiin paljon Suomi-filmejä (mitäpä muitakaan…? Åke edustakoon nyt kaikkia vanhoja, kunnon Suomi-Filmi -näyttelijöitä) ja Åke Lindman esitti aika usein roiston rooleja, joihin hänen kai ulkoisten ominaisuuksiensa puolesta katsottiin sopivan hyvin. Åkehan oli aika charmatin oloinen myös vanhempanakin, mutta joidenkin myöhempien kommenttien mukaan ei ehkä helpoin ihminen, mutta kukapa loppujen lopuksi helppo olisi.

Ä – ääliö. Valitettavasti olen ollut tekemisissä aika monen sittemmin ääliöksi osoittautuneet mieshenkilön kanssa, mutta kuka noita nyt enää laskee, joten samaan nippuun vaan kaikki ääliöt ketään erikseen nimeltä mainitsematta. 

Ö – ördääjä. Hän kuuluu samaan sakkiin ääliön kanssa. Olen elämäni aikana törmännyt myös moneen miespuoliseen örjäädään eli känniääliön, joka on monta astetta pahempi sukulaissieluaan eli perusääliötä. Kierrän kaukaa ördääjät, vaikka toisaalta olen jo tullut aika immuuniksi heikäläisillekin.

Huhhuh, siinäpä ukkoa kerrakseen. Viitsitkö itse ruveta aakkostamaan elämäsi miehiä?


P.S. Blogi päivittyy tästä lähtien kerran viikossa, näillä näkymin tiistaisin. Haluan nykyään hitaampaa elämää, joten en nykyisellä tempollani pysty tekemään asioita kuten ennen, minkä vuoksi joudun väljentämään myös postaustahtia. Elämä on.

16 kommenttia:

  1. Kiva postausaihe ja voisi olla mielenkiintoista tehdä tämä itsekin! Tosin en varmaan uskaltaisi paljastaa mun ex-miehien etunimeä, sattuneesta syystä... Mutta muuten pistän tän postausaiheen harkintaan! :)

    Ja hei, miten ihanaa oli lukea tän postauksen loppu, jossa kerrot hiljentäväsi postaustahtia, koska haluat "elää hitaampaa elämää". Aina yhtä ihanaa nähdä, kun joku tekee päätöksiä omaksi parhaakseen ja omaa hyvinvointiaan ajatellen. Niinhän sen pitäisi aina olla <3

    Ihanaa uutta viikkoa Sari - sulle ja sun elämäsi miehille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonnalta nappasin tämänkin hauskan postausidean, kuten monen muunkin;) :)

      Jätin itse ex-miehet automaattisesti "elämäni miehet" -kategorian ulkopuolelle... hyvästä syystä;)

      Siirryn paljon harvempaan postaustahtiin, koska en vaan kerta kaikkiaan ehdi, enkä jaksa edes sitä kahta postausta viikossa, mitä olen tähän asti harrastanut. Omaksi parhaaksi on toimittava, kuten itsekin totesit. On aika huojentunut olo, ja toisaalta itsehän näistäkin asioista päätän. Kiitos Mia kannustuksestasi. Olen myös sinun blogistasi ja insta storeista saanut vahvistusta omille ajatuksilleni<3

      Ihanaa syysviikkoa Mia<3

      Poista
  2. XD Apua, aivan mahtava juttu! Tässä on niin monta asiaa joita tekisi mieli kommentoida... Yksi ihastuttavista asioista oli se, että mainitsit useamman fiktiivisen hahmon. Samastun tähän täysin! Elän paljolti pääni sisällä ja nautin, kun saan olla yksin omien fantasioineni kanssa. Minulla on myös ollut vilkas mielikuvitusrakkauselämä (nuorena). Samastun myös siinä, että kohdalle ei ole sattunut mitään vuosisadan rakkaustarinaa tai ylimaallista satujen prinssiä (paitsi tietysti oma poikani), tosin en taida olla unelmien prinsessa itsekään. Yllättävän monen miehen kanssa on kyllä tullut jotakin yritettyä. Parhaat muistot ovat oikeastaan ystävistä. Tekisi mieli väsätä tällainen miesaakkosto, vaikkei ole blogia tai mitään missä sitä julkaista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, Sari, että tykkäsit! Mä huomasin, että mun parhaat muistot ja kokemukset miehistä sekä elävistä että "virtuaaliolennoista" omien poikien ohella (he tietysti ovat niitä todellisia tärkeitä ihmisiä, miehiä) liittyy menneisiin vuosikymmeniin, 60-80 -lukuihin ja lähinnä ystävyyssuhteisiin, minkä jälkeen ei ole kovin hyviä kokemuksia ollutkaan, hehheh! Elämän parhaat vuodet olivat vuodet ennen 90-lukua, jolloin alkoi rankat vuodet, mutta onneksi omat lapset ovat olleet tuomassa ne hyvät ajat ja hetket arkeen ja haasteisiin silloinkin. Niin ja tietysti oma mielikuvitusmaailma, joka minullakin on ollut lapsesta saakka hyvin elävä.
      Mukavaa, että siinäkin suhteessa ollaan samiksia<3

      Poista
  3. Tosi kiva, että teit tän! :) Mulle Åke Lindmanin ääni <3, joka kerta kun ajattelenkin Ei vanhene koskaan, näen ja kuulen heti Åken äänen siinä ja menee ihan vilunväreet selässä. Täydellinen valinta sen ohjelman juontajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosihyvistä postausideoista:)
      Mä katselin myös aikoinaan Ei vanhene koskaan -sarjaa ja Åken ääni ja puhetyyli sopivat just täydellisesti sen tyyppisiin ohjelmiin, joissa on tiivis tunnelma muutenkin.

      Poista
  4. Olipa mukava postausaihe tämäkin :)
    Minä olisin varmaan kuollut kauhusta siihen paikkaan jos olisin joutunut oikeasti lähestymään nuoruusajan rakkauden kohteita. Tosin en tiedä uskaltaisinko lähestyä vieläkään.
    Minullakin on muutama hyvä ystävyyssuhde ollut miespuolisiin , mutta rakkaussuhteissa minusta ei ole esimerkiksi kenellekään. Sen verran karua meininkiä ollut :D
    Nykyisessä avoliitossa olen ollut reilut pari vuotta. Yksi avioliitto takana, ja lapseton olen omasta valinnastani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heli, tiesinkin, että sinä ymmärrät hyvän päälle;) :)
      Nuorena ei kyllä etäihastuksia olisi voinut kuvitellakaan lähestyvänsä, ei varsinkaan teini-iässä, voi kauhistus, miten noloakin olisi ollut, jos joku olis saanut tietää. Piti olla vaan hyvin coolisti;)
      Karua on ollut mullakin, joten ymmärrän mitä tarkoitat.

      Poista
  5. Hih, ääliöitä on sattunut yhden sun toisen menneisyyteen ;)
    Voi kääpiöpinseripoika on ollut sinunkin elämässä ♥ Ovat kyllä
    aikamoisia pakkauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääpiöpinserit on ihania pakkauksia. <3 Mulla oli ennen kaksi sellaista, eikä ollut koskaan tylsää;)

      Poista
  6. Oon suuri Poirot fani...joten täytyypä tutustua Wimseyhin myös😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ko. herrat ovat aika samanlaisia, joten jos tykkää yhdestä, niin ehkä se toinenkin miellyttää;)

      Poista
  7. Hirveesti ukkoja😂😂😂😂hihii...kiva haaste😊Mukavaa viikkoa🍁🍂🍁🍂🍁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah, niinpä juuri. Näin vanha on ehtinyt jo paljon, heh;)
      Kivaa viikkoa sinulle<3

      Poista
  8. <3 Ihana postaus, ja sama täällä! Hercule Poirot ja muut ihanat sarjat samaa laatua... Agatha Cristie jne.. ja oli tuolla paljon mielenkiintoisia tapauksia.. ;D Zeus, sama täällä! Katoin sarjaa myös.... uskaltaisikohan tätä tehdä...olin aika villikko nuorena.....kääk....
    Ihanaa päivää/viikkoa ihanuus. Sitä sinä olet, ja aakkosissa siis I:n kohdalla :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit<3
      Mä tykkäsin nuorempana mielettömästi Kreikan mytologiaan liittyvistä tai aihepiiriä liippaavista tv-sarjoista, joita muistikuvani mukaan tuli vuosikymmeniä sitten useampiakin. Niissä oli sitä jotain!
      Alapa rustaamaan miehet järjestykseen.... ei huolta, jätin itse valtavan (heh) määrän ukkoja pois listoilta, heh!
      Ihanaa viikonloppua <3 Syksyä pukkaa ja pimeys uhkaa... en kestä!

      Poista

Kiitos palautteesta ja kommenteista!