maanantai 8. lokakuuta 2018

Olen huono! - Lisäksi iloisempi juttu eli I Love Me -messujen pääsylippuarvonnan voittajat!

Olen aika monesta blogista lukenut muiden Olen huono -postauksia ja jottei totuus pääsisi unohtumaan erityisesti itseltäni, niin päätin tunnustaa omat huonouteni, koska niitähän piisaa. 

Olen huono puutarha- ja pihatöissä.
Suoraan sanottuna minua ei ole koskaan kiinnostanut kukkapenkeissä häärääminen, kukkien ja kasvien kanssa puuhastelu, eikä liioin mitkään pihahommat. Olen aina inhonnut muun muassa lehtien haravointia. En edes tunne kovin hyvin mitään kasveja, ja jos joku puhuu minulle siperianhernepensaasta ja hankikeista, niin en takuulla tiedä minkälaisista rehuista on kyse... vai onko tuo hanhikki jokin eläin? Tykkään kyllä luonnosta, mutta mielellään jossain vähän etäämmällä kuin omalla pihalla.

Aah, miten nättejä ja hyviä! Onneksi on konditorioita!

Olen huono leipomaan.
Oikeastaan leipomonenkin on niitä hommeleita, jotka minua eivät kiinnosta yhtään. Leipomusten syömisessä sen sijaan olen mestari. Leipominen on vaivalloista, kun pitää mittailla ainesosia, olla tarkkana paistolämpötilojen kanssa ja pitää osata vielä tehdä joten kuten nätinnäköisiä niistä leipomuksista. Minun kädentaitoni ja visuaalinen silmäni ei riitä onnistuneisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi pullistani tulee joko keskeltä raakoja tai sitten ne palavat. Kakut yleensä lätsähtävät pannukakkuasteelle ja piparinkoristelu.... se valkoinen töhnä leviää laataksi piparin päälle.  Joskus aikoinaan leivoin lasten iloksi, koska halusin tarjota heille kodikasta pullantuoksua. Onneksi he eivät olleet ronkeleita leipomusteni suhteen. En ole leiponut nyt moneen vuoteen, enkä taida leipoakaan.

Olen huono ajamaan autoa.
Itse asiassa minulla ei enää vuosikymmeniin ole edes ollut ajokorttia. Kävin autokoulun vuonna 1979  ja heti alusta saakka totesin, että juu, ei, ei ole minun juttuni tämäkään. Pelkäsin ja kammosin autolla ajoa ja ihmetys oli suuri koko perheessä, kun ensimmäinen inssiajoni meni läpi. En ymmärrä miten se on mahdollista, koska ajoni oli erittäin epävarmaa ja hirveää säätämistä. Autolla ajamista haittasi myöhemmin erittäin pahasti myös se, että ajokortin saatuani, isäni tunki aina apukuskin paikalle vahtimaan ajamistani ja antamaan (=karjumaan) neuvoja. No, siinä meni viimeisetkin halun rippeet ajaa autoa, eivätkä ne rippeet ole sittemmin palanneet. Oikeastaan en siis osaa ajaa autoa ollenkaan!

Noin litran verran tuli tehtyä marjanpoimintaa tänä kesänä. 

Olen huono peleissä.
Peleillä tarkoitan ihan kaikkia pelejä. Supermario-peliä yritin pelata joskus vuosikymmeniä sitten, kun ostin pojalleni joululahjaksi Nintendon. Poika oli erittäin innoissaan pelaamisesta ja yritin siinä hänen vanavedessään pelata itsekin, mutta kyllä jäi Supermarion hyppelyt lyhyeen meikäläisen käsissä. En myöskään hallitse mitään pallopelejä tai sen sellaisia, en varsinkaan, jos pitää käyttää jotain mailaa tai muuta välinettä. Silmieni ja käsieni välinen  koordinaatio on jotenkin alkeellisella tasolla, koska en vaan osu mailalla sinne minne pitäisi. Korttipelit tai lautapelit (erityisesti vanha kunnon Afrikan tähti) ehkä kiinnostaisivat, mutta kun olen niissäkin huono, niin innostus lässähtää hyvin nopeasti. Kuka sitä  nyt aina haluaa hävitä kaikki pelit?

Olen huono tietotekniikassa.
Minua ei ole koskaan kiinnostanut tietotekniikka, siis tietokoneiden sielunelämä. Jos ostan uuden tietokoneen, yleensä läppärin, niin myyjätahon pitää laittaa kaikki systeemit sinne valmiiksi, ettei minun tarvitse niitä vajavaisilla teknisillä älynlahjoillani yrittää selvittää. En vaan jaksa perehtyä mihinkään tekniseen terminologiaan ja ongelmanratkaisuun. Sama innottomuus ja huonous pätee kännyköihin, kameroihin, televisioihin ja kaikkiin mahdollisiin teknisiin laitteisiin. Ne ovat aivan liian monimutkaisia simppelille ajatuskululleni. Aivoissani ei ole sellaista lohkoa, joka pystyisi käsittelemään tietoteknistä nippelitietoa. Tyhjää lyö.

Ei suju meitsiltä kutominenkaan.

Missä asioissa sinä olet omasta mielestäsi huono?


P.S. Olen hirveän huono myös neuvomaan tietä kellekään. Jos joku tulee minulta kysymään esimerkiksi Helsingin Stockmannin tavaratalon edessä, että miten pääsee Annankadulle, en takuulla osaa neuvoa muuta kuin, että tuonnepäin… kai... tai miten pääsee Lahdentieltä Itäväylälle... ööö, tuota...missäs se Itäväylä olikaan... tai mikä ratikka menee sinne-tänne-ja tonne…ööö, mikäköhän menis tonne... Olen asunut pääkaupunkiseudulla vasta noin 36 vuotta. Ei voi tietää kaikkea!


I Love Me -messujen pääsylippuarvonnassa liput menevät nimimerkille Heltela ja Heli.M.Virtaselle (sähköpostiosoitteesta napattu nimi tähän). Kiitos kaikille osallistumisesta!  Nimimerkki Heltela - laitatko sähköpostiosoitteesi minulle: blooomxo at gmail.com.

26 kommenttia:

  1. Voin niin samaistua tuohon tien neuvomiseen. Kerran tajusin neuvoneeni turistin ihan väärään suuntaan, joten sen jälkeen olen joskus vain sanonut etten valitettavasti osaa neuvoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että on muitakin, joille tien neuvominen muille ei ole ihan selkäytimessä;) Mua ihan hävettää miten usein olen neuvonut turistiparkojankin väärin Helsingin keskustassa, mutta hyvässä tarkoituksessa olen luullut neuvoneeni oikein. Ehkä joku tietävämpi on sitten osannut neuvoa oikeaan, kun ovat ensin todenneet olevansa mun neuvoilla ihan umpikujassa;) Nykysin yritän välttää tien neuvomista ja myönnän suoraan, etten tiedä:)

      Poista
  2. :D Ihania huonoja juttuja! <3 Mä oon kanssa huono puutarhahommeleissa, mutta pakon edessä vähän yritän..juurikin nakkasin kuolleet basilikat menemään, kun en muistanut kastella. Neulominen ja kutominen...apua ei! Suuntavaisto.. mikä se on? Menee oikea ja vasen sekaisin... autoilu sujuu hyvin täällä, kun sitä rakastaa oikkee paljonki! Isä oli rekkakuski ja äippä suhaili iskän kanssa jenkkiautoilla niin vissiin tullut vähän DNA:ssa. Ja odottelu...niin surkea siinä :/ pitänee tehdä tämä juttu myös!
    Ihanaa viikkoa mahtavuus- Sari <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin pakon edessä joudun silloin tällöin puutarhahommiin ja kyllähän niistä selviää, mutta alkuaikoina, kun muutin omakotitaloon nykyisen ukkelin kanssa, en tosiaankaan erottanut rikkaruohoja varsinaisista kasveista... tuli vähän huteja siinäkin mielessä;) Autolla ajaminen oli hirveän stressaavaa tai kyllähän se menettelisi, jos teillä ei olisi muita autoilijoita...., juu, ei taida onnistua sellainen haave;) Olin hirveä törttöilijä, joten lienee parasta, etten astu ikinä rattiin;)
      Kivaa viikon alkua Maarit<3 <3

      Poista
  3. Jaa juu, huono muistikin sitten on, olen jo tehnyt tämän jutun :D

    VastaaPoista
  4. Mä en kans yhtään kestä mitään tietokoneongelmia tai autoon liittyviä ongelmia, kun ei riitä oma järki ja tietotaito niihin! :D Ja nyt kun luin tämän sun postauksen, tajusin, että mäkin olen huono neuvomaan tietä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että on kohtalontoveri teknisissäkin asioissa;) Kaikkien uusien teknisten juttujen opettelu on yhtä tuskaa, kun ei meinaa mennä jakeluun... enkä ainakaan itse opiskellen opi mitään, vaan kyllä siinä pitää olla joku tietävämpi auttamassa kädestä pitäen. Yleensä soitan mun pojalle, jos tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia jonkun laitteen tai ohjelman kanssa tai jo ennen kuin on mennyt ylitsepääsemättömälle tasolle, jos hän tulisi auttamaan... ja yleensä tulee tai neuvoo jo puhelimessa mitä pitää tehdä:) Onneksi on apujoukkoja:)
      Jos ei ole suuntavaistoa, eikä tiedä teiden ja katujen nimiä, niin on aika mahdotonta neuvoa muille miten pääsee perille;)

      Poista
  5. Mulla on kans maailman huonoin suuntavaihto ja tietotekniikan kanssa aivan surkea.Onneksi ihania leipomuksia saa kaupasta ja konditoriasta, kivaa viikonalkua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa huojentavaa, että meitä tietoteknisesti osaamaattomia on enemmälti:) Nykyään, kun pitäisi osata kaikki nippelijutut uusista innovaatioista jo ennen kuin ne ovat edes kaupan hyllyltä saatavissa;) Kivaa viikon alkua, Maiccu<3

      Poista
  6. Mie osaan neuvoa reitin (jos on sellaisella alueella missä olen itsekin liikkunut), mutta oikealle bussipysäkille en osaisi kyllä sanoa juuta tai jaata :D Itse kun en niitä käytä, niin ei ole mitään hajua. Hyvä, että tiedän kaukoliikenteen pysäkin omaan kotipitäjään, mutta kaukoliikennehän on ihan eri juttu, kuin lähiliikenne :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas kuljen enimmäkseen julkisilla normiarkena, niin olen tottunut hallitsemaan suunnilleen vain millä pysäkillä pitää jäädä pois, enkä sitä minkä nimisiä teitä ja katuja mun reitin varrella on;) Jos joku kysyy teiden nimiä, niin ei mitään hajua;)
      Kaukoliikenne on tosiaankin sitten ihan oma lukunsa:)

      Poista
  7. Samaistuin ihan kaikkiin, ja varsinkin tien neuvomisessa olen ihan onneton.
    Olenkin ottanut tavakseni sanoa (narrata) että olen vast"ikään muuttanut paikkakunnalle enkä tiedä mistään mitään.
    Mitäpä se isommassa mittakaavassa onkaan ne yhdeksän vuotta mitä olen Kuusamossa asunut.
    En halua olla ilkeä enkä auttamaton, mutta kun iskee paniikin päälle ja tuskanhien pintaan jos joku moisissa aikeissa lähestyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole mitenkään itsestään selvää, että osaa neuvoa tietä omalla kotipaikkakunnallaan, vaikka toisin voisi luulla. Mukavaa, että on muitakin, joilta tien neuvominen ei luonnista. Sama juttu mulla siinäkin, että jos näkee jonkun lähestyvän sen näköisenä, että aikoo kysyä tietä, niin johan pukkaa hikeä pintaan;) Nyt olen oppinut sanomaan suoraan, etten tiedä, ennen sitä yritti kiltisti autttaa, mutta eihän siitä mitään tullut ja teki vaan itsestään entistä hölmömmän;)

      Poista
  8. Mä niin samaistun tohon ekaan kohtaan ä. Pelottaisi asua omakotitalossa ton takia. 😂 Mä tiedän kyllä kasveja nimeltä paljon, mutta kaikki kuolee omassa käsittelyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se aikamoinen rasite, kun ei puutarhahommat luonnistu - eikä kiinnosta pätkän vertaa;) Meillä ei ole sisällä kuin yksi huonekasvi, joka sinnikkäästi on pysynyt hengissä, mikä ei ole kyllä mun ansiota ollenkaan;)

      Poista
  9. Mäkin olen muuten huono opastamaan, kun aina jään miettimään, että niin, mitenkäs sinne oikein pääseekään :D Mutta yritän aina tottakai auttaa, parhaani mukaan :) Mä tykkään leipoa, mutta mun leivonnaiset ei ole mitään kaunistuksia ;D Olen välillä huono kärsivällisyydessä, mutta olen oppinut onneksi malttia elämän aikana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku kysyy tietä, niin heti alkaa ahistamaan ja aivot lyö tyhjää.... Olen todennut, että parhaiten autan sillä tavalla, etten yritä auttaa tien neuvomisessa;)
      Aika monessa kohtaa ollaan näemmä samiksia<3

      Poista
  10. Hihii..sä oot kuin mä😂😂Paitsi että mä oon tietotekniikassa hyvä..asiasta itsekin hiukan hämmästynyt. Mukavaa viikkoa💕💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiva kuulla ja onneksi olkoon tietoteknisistä taidoista<3 Nehän on tärkeitä juttuja osata.
      Kivaa viikkoa <3

      Poista
  11. Musta tuntuu, että olen just näissä sun luettelemissa asioissa hyvä, mutta sen sijaan olen ihan onneton esimerkiksi matemaattisissa jutuissa, small talkissa ja asioiden aloittamisessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla onkin varmaan kädentaitoja vaikka muille jakaa<3
      Koulussa olin tosi huono matematiikassa, jos kyse oli jostain derivaatoista ja funktioista, sekä sinit ja cosinit meni ihan yli ymmärryksen, mutta ihan perusarkimatematiikka, kuten prosenttilasku jne. kyllä luonnistuu.

      Poista
  12. Tää on kiva <3 Hei jee nuohan on Cafe Cabriolen kakkuja, olet uskomattoman hyvä kakkujen valinnassa. :) Ihanaa viikkoa ihana Sari <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ne on Cafe Cabriolen kakkuja... aah, niin herkullisia ja kauniita katsella <3
      Ihanaa viikko sinnekin Tiia ihanuus<3

      Poista
  13. Miten ihanan erilaisia me ihmiset olemmekaan loistavine ja vähemmän loistavine taitoinemme <3 Rikkautta on se :) Ihanaa torstaita Sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuo oli hienosti sanottu<3
      Ihanaa päivä sinullekin <3

      Poista

Kiitos palautteesta ja kommenteista!